Metsiä ei saa sosialisoida

Keskustelua on herättänyt Luken uusi tutkimus, jonka perusteella Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Metsien hiilinielua voidaan laskea usealla eri tavalla. Lukella taitaa olla omat tavoitteensa.

Suomen ei pidä ostaa hiilikompensaatioita muista maista. On muistettava Suomen metsien olevan Suomen talouden kulmaparru. Metsäteollisuus työllistää välillisesti jopa 100 000
työntekijää ja tuo Suomelle verotuloja, joilla kustannetaan hyvinvointivaltion palveluita.

Suomen metsät ovat yksityisten henkilöiden sijoitettua pääomaa. Omistajat hoitavat metsiänsä omien tavoitteidensa mukaisesti. Maanviljelijän halutessa rakentaa navetta ja kaataa muutama puu sen tieltä se ei onnistu, mutta kun rakennetaan aurinkovoimaa tai datakeskuksia, voidaan metsää parturoida. Miten tämä on oikeudenmukaista?

Metsien hoidossa on julkisessa keskustelussa puhuttu paljon jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä. Asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ympäristöjärjestöt haluavat antaa ymmärtää.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitsemme aukkoja, joilla elää omanlainen lajistonsa. Avohakkuissa hakatusta tukista tehdään rakennusmateriaaleja, joista rakennetut rakennukset sitovat hiiltä.

Jatkuva kasvatus sopii taas erilaisille kohteille, kuten kosteille kasvupaikoille. Jaksollisessa kasvatuksessa on kuitenkin parempi tuottavuus kuin jatkuvassa kasvatuksessa. On tärkeää pitää työkalupakissa kaikki tarvittavat menetelmät.

Vanhat suojelumetsät alkavat lahota, jolloin niistä tulee päästölähde. Parhaiten hiiltä sitoo nuori hyvin hoidettu ja kasvava metsä. Jokaisella suomalaisella on oikeus ostaa metsää, joten jos sinua ahdistaa metsien tila, voit ostaa sitä ja laittaa suojeluun. Suomen metsiä ei tule sosialisoida.

Miko Kakko

Metsätalousinsinööri opiskelija (AMK)
kuntavaaliehdokas
Vaskio